Sähkö on huippukallista – Suomessa maksetaan nyt Saksan vihreää siirtymää

Sähkön pörssihinta ponnahti tiistaina ennätystasolle Suomessa.

Keskihinta oli huikeat 469 euroa megawattitunnilta, mikä on yli kymmenkertainen normaaliin hintatasoon verrattuna. Tuntihinta kävi yli 1 000 eurossa.

Pitkin loppusyksyä hinta on jo kutitellut uusia korkeuksia monen tekijän summana. Vesivoimaa on normaalia vähemmän, tuuli on heikkoa, Olkiluoto 3 ei ole vieläkään verkossa ja maakaasu on kallistunut, kun siitä on tullut kansainvälisen politiikan pelinappula.

Kaupan päälle talvi pääsi jälleen yllättämään. Sähkömarkkinoiden kyyti on nyt kylmää.

Lähes joka talvi on kauhisteltu sähkön huippuhintoja ja pelätty jakelun rajoitustoimia.

Markkinat kyllä toimivat, mutta ainakin nyt huonommin kuin junan vessa. Tiistaina Keski-Euroopan ja Suomen systeemihintojen välillä oli hurja ero. On selvää kova pakkanen täällä Pohjolassa nostaa kysyntää ja hintaa, mutta kaikki ei ole kohdallaan.

Tuotannon epätahtinen murros kohti vihreää sähköä ja riittämättömät siirtoyhteydet pitävät hintaheilahtelut suurina koko Euroopassa.

Samalla kun Olkiluoto 3 saadaan verkkoon, lopettaa Saksa yli tuplamäärän ydinvoimatuotantoa – vihreän siirtymän nimissä. Korvaavaa kapasiteettia ei ole.

Mitä enemmän siirtoyhteyksiä saadaan eri maiden välille, sitä sujuvammin sähkö liikkuu alueelta toiselle. Samalla markkinan koko kasvaa.

Suurempi markkina-alue tarkoittaa myös sitä, että hinnat lähestyvät toisiaan eri puolilla Eurooppaa. Hurjimpien hintaheilahtelujen pitäisi taasantua.

Siirtoyhteyksillä ei tosin pitkälle pötkitä, jos sähköstä on pulaa tai sitä joudutaan tuottamaan huippukalliilla raaka-aineella, kuten maakaasulla tai kallistuvalla kivihiilellä. Kallis raaka-aine tarkoittaa kallista lopputuotetta.

Suomen sähköntuotanto omavaraistuu vuositasolla viimeistään vuoteen 2024 mennessä. Tuulivoiman ja Olkiluoto 3:n myötä Suomelle on luvassa yli 6 000 megawattia lisää sähköä.

Tämä ei tarkoita sitä, että Suomi voi lyödä yhteydet poikki muuhun maailmaan. Tuontitarvetta on edelleen, kun talvikylmät yllättävät. Myös viennillä on kysyntää.

Mikäli eurooppalainen sähköjärjestelmä ja sähkön hinnat halutaan saada edes jonkinlaiseen tasapainoon, on Keski-Euroopan, erityisesti Saksan, ratkaistava energiantuotantonsa umpisolmu. Kun kivihiili, kaasu ja ydinvoima ovat poissa pelistä, käyvät vaihtoehdot vähiin.

Check Also

The Western Balkans At A Crossroads: An Old War From In New Geopolitical Compositions (Part II) – OpEd

The Western Balkans is transforming into one of the primary fronts of confrontation between global …