Pääkirjoitus: Suomen jäsenyyden venyttäminen olisi ollut synkkä tahra Naton maineeseen – Turkin oli taivuttava

Tiistai-illan neuvottelujen venyminen tuntitolkulla Naton Madridin huippukokouksessa loi jo tunnelmaa, että ehkä jotakin on luvassa.

Suomen aikaa kello 21 jälkeen presidentti Sauli Niinistö pääsikin ilmoittamaan, että Turkki tukee sittenkin Suomen ja Ruotsin jäsenyysneuvotteluiden aloittamista. Suomi ja Ruotsi kutsutaan Naton jäseniksi keskiviikkona.

Kiusalliseksi paisunut tilanne laukesi.

Jo ennen neuvotteluiden aloittamista Niinistö muistutti tiedotustilaisuudessaan, että tilanne on ongelmallinen toki Suomelle ja Ruotsille, mutta ehkä jopa enemmän Natolle itselleen.

Kuten olikin, tai olisi ollut.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan asetti epäselvillä, varsinkin Suomen osalta vaikeasti hahmoteltavilla vaatimuksillaan Naton hankalaan asemaan, jossa koko sotilasliiton uskottavuus oli veitsen terällä.

Ensinnäkin pelissä oli Naton avoimien ovien politiikka. Sekä Suomi että Ruotsi täyttävät kirkkaasti Naton jäsenkriteerit. Jäsenyyttä venyttämällä Nato olisi lyönyt itseään ja omia periaatteitaan poskelle.

Toiseksi. Jos Suomen ja Ruotsin jäsenyysneuvottelujen aloittamista olisi venytetty, se olisi tarkoittanut, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi päässyt tavoitteeseensa ja sotkenut Erdoganin avulla Naton rivit.

Kysyä sopii, mikä sellaisen sotilasliiton uskottavuus olisi muissakaan asioissa.

”
Oliko kyseessä sitten Turkin laajempi peli ja saiko se muita vaatimuksiaan läpi, siitä kuultaneen myöhemmin.

Turkin johtajan aivoituksia on vaikea tulkita, eikä neuvottelulähteistäkään tietoa heru varmaan pitkään aikaan. Mutta ehkä Erdogankin tajusi, että hänestä oli jo tulossa maineeltaan Putinin juoksupoika. Erdoganin oma maine oli vaarassa, liekaköyttä ei voi venyttää loputtomiin.

Oliko kyseessä sitten Turkin laajempi peli ja saiko se muita vaatimuksiaan läpi, siitä kuultaneen myöhemmin. Iltamyöhään pitämässään tiedotustilaisuudessa Niinistö sanoi, ettei ainakaan Suomen osalta käytäntöjä tai lainsäädäntöä tarvitse muuttaa.

Suomen ja Ruotsin osalta jäsenyysneuvottelut alkavat, mutta edessä on vielä iso joukko suuria haasteita ennen kuin kaikki 30 Naton jäsenmaata ovat ratifioineet eli hyväksyneet jäsenyyshakemukset

Ensimmäiset ratifionnit tulevat todella nopeasti heti huippukokouksen päätyttyä. Niinistön mukaan Turkin delegaatio antoi tiistai-iltana ymmärtää, että myös Turkki hoitaa ratifionnin ”ripeästi”.

Joka tapauksessa päätös on todella historiallinen. Mahtoikohan Vladimir Putin tajuta määrätessään rikollisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta, että reilussa neljässä kuukaudessa sen luotettava luoteinen naapuri Suomi yhdessä Ruotsin kanssa kutsutaan Naton jäseniksi? Se tuskin oli Putinin tavoite?

Check Also

Hopes and Uncertainties in Syria

Many Western leaders have expressed their relief at the collapse of the dictatorship of Syria’s …