Pääkirjoitus: Ovi hädänalaisille ei ole enää apposen auki EU:ssa

Kreeta KarvalaEuroopassa ei haluta toistaa edellisen pakolaiskriisin virheitä, mutta uusien toimintamallien luominen on jäsenmaiden näkemyserojen vuoksi haastavaa, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala.

Afganistanissa asuu 38 miljoonaa ihmistä, ja Talibanien valtaan nousun myötä tuhannet ovat jo jättäneet maan.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan vuoden alusta puoli miljoonaa afgaania oli jo paennut kodeistaan. Heistä suurin osa on nyt Iranissa ja Pakistanissa. Eri asiantuntija-arvioiden mukaan Afganistanista saattaa lähteä vielä 1,5 – 5 miljoonaa pakolaista liikkeelle. Paljon riippuu siitä, millaista afgaanien elämä Talibanien alaisuudessa lopulta on, tai kykenevätkö ihmiset ylipäätään lähtemään maasta.

EU:ssa ja Suomessa mietitään jo keinoja, miten afgaanipakolaisten tuloon varaudutaan. Toistaiseksi Suomi ja muut länsiliittouman maat ovat ottaneet vastaan lähinnä vain ne afgaanit ja heidän perheensä, joiden kanssa on tehty yhteistyötä. Muiden hädänalaisten auttamiseksi tuetaan Afganistanin lähimaita ja YK:n pakolaisjärjestöä.

Ovi hädänalaisille ei ole enää EU:ssa apposen avoinna samalla tavoin kuin vuonna 2015, jolloin esimerkiksi Saksa piti rajansa auki liittokansleri Angela Merkelin päätöksellä. Tämän toimen on arvioitu vaikuttaneen koko Euroopan tilanteeseen. Myös Suomessa pääministeri Juha Sipilä (kesk) oli tuolloin valmis antamaan Kempeleen kotinsa pakolaisten käyttöön.

Edelliseen pakolaiskriisiin verrattuna nykyisiin tiukentuneisiin asenteisiin vaikuttavat muun muassa maahanmuuttovastaisuuden nousu, sekä Saksassa ja Ranskassa tulossa olevat vaalit.

Liittokansleri Merkelin mukaan vuoden 2015 hallitsemattomaan pakolaisaaltoon oli yhtenä syynä liian vähäinen tuki YK:n pakolaisjärjestölle, jonka vuoksi valtava määrä ihmisiä lähti leireiltä kohti Eurooppaa.

Suomi ja moni muu EU-maa on jo päättänyt lisätuesta YK:n pakolaisjärjestölle, jotta afgaanipakolaisia voitaisiin auttaa lähimaiden leireillä.

EU:sta löytynee myös valmiutta tukea taloudellisesti Pakistania, Irania ja Turkkia.

Afganistanin tilanne ei ole ainoa syy, joka lisää pakolaisten ja siirtolaisten virtaa kohti Eurooppaa. Myös muut kriisit, ilmastomuutos ja elintasoerot tuovat enenevissä määrin ihmisiä EU:n rajoille.

Unionin nykyisen turvapaikkajärjestelmän keskeinen ongelma on se, että moni uskoo pääsevänsä turvapaikkaa pyytämällä helpoimmin EU:n alueelle.

Tämä ”järjestelmävirhe” kuormittaa etenkin EU:n reunavaltioita. Samalla se tukkii käytännössä monilta työhaluisilta siirtolaisilta mahdollisuuden päästä Eurooppaan töihin.

EU tarvitsee pikimmiten selkeän, yhteisen toimintamallin, jossa turvapaikkaa aidosti tarvitsevat erotellaan muista tulijoista jo unionin ulkorajoilla. Nykymalli, jossa turvapaikkaa haetaan vasta maahan saapumisen jälkeen, luotiin aikanaan poliittista vainoa pakenevia ihmisiä varten, eikä se toimi enää, kun EU:ssa joudutaan käsittelemään miljoonien ihmisten turvapaikkahakemuksia vuosittain.

Toinen ongelma on se, ettei kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä kyetä käytännössä käännyttämään lähtömaihinsa. Siksi EU tarvitsee myös yhteisesti neuvotellun palautusmallin.

Lisäksi käytössä pitää olla myös pakolaiskiintiöt, jotta aidosti apua tarvitsevia voidaan auttaa, sekä erillinen väylä töihin tuleville siirtolaisille.

Jos EU:lla olisi selkeät yhteiset säännöt ja toimintamallit, silloin ne voisivat ehkäistä myös muista syistä lähtevien määrää.

Check Also

Testing the waters: Russia explores reconfiguring Gulf security

Russia hopes to blow new life into a proposal for a multilateral security architecture in …